Kanadalainen valtiovetoinen toimija Canada Wood on onnistunut rakentamaan vahvan aseman Itä-Aasian keskeisillä markkinoilla, erityisesti Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Tämä on poikkeuksellista, sillä kyseiset markkinat eroavat toisistaan merkittävästi sekä rakentamiskulttuurin että sääntelyn osalta. Menestys ei ole kuitenkaan perustunut yksittäiseen tuotteeseen tai yhteen toimintamalliin, vaan siihen, miten markkinoita on lähestytty ja kehitetty pitkäjänteisesti.
Japanissa korostuu laatu ja yhteensopivuus
Japanissa puurakentamisella on vahva historiallinen tausta, mutta moderni rakentaminen on erittäin vaativaa laadun ja standardien suhteen. Canada Wood on onnistunut asemoitumaan markkinaan nimenomaan laadun ja teknisen luotettavuuden kautta.
Keskeistä on ollut se, että ratkaisut on sovitettu paikalliseen rakentamiskulttuuriin. Sen sijaan, että markkinaan olisi yritetty tuoda ulkopuolinen malli tai toimittaa pelkästään raaka-aineita, Canada Wood on rakentanut toimintansa yhteensopivaksi japanilaisten käytäntöjen kanssa. Tämä on madaltanut käyttöönoton kynnystä ja lisännyt luottamusta markkinassa, jossa laatuvaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat.
Kiinassa ratkaisevat mittakaava ja standardointi
Kiinassa puurakentaminen on vielä kehittyvä alue, ja rakentaminen tapahtuu usein suurissa volyymeissa sekä laajoissa aluekehityshankkeissa. Tässä ympäristössä Canada Wood on keskittynyt erityisesti skaalautuviin ratkaisuihin, standardointiin ja pilottihankkeisiin, joita voidaan monistaa. Samalla paikallisia toimijoita on koulutettu ottamaan käyttöön tarkoituksenmukaisia rakennusmenetelmiä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että markkinaa ei ole lähestytty pelkän tuotemyynnin kautta, vaan rakentamalla konkreettisia esimerkkejä siitä, miten puuta voidaan hyödyntää laajassa mittakaavassa. Lisäksi Canada Wood on osallistunut teknisten ratkaisujen ja käytäntöjen kehittämiseen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
Tämä on ollut keskeistä, sillä Kiinassa puurakentamisen standardointi on edelleen hajanaista eikä yhtenäistä järjestelmää ole vakiintunut. Ilman toimivia referenssejä ja selkeitä toimintamalleja uusien materiaalien käyttöönotto on teräsbetonirakentamista suosivassa ympäristössä hidasta.
Etelä-Koreassa painottuvat urbaani rakentaminen ja uudet ratkaisut
Etelä-Koreassa puurakentaminen ei ole samalla tavalla vakiintunutta kuin Japanissa, mutta kiinnostus sitä kohtaan on kasvussa erityisesti kaupunkirakentamisessa. Canada Wood on lähestynyt markkinaa tukemalla uusia käyttökohteita ja tekemällä yhteistyötä paikallisten suurten kiinteistökehittäjien kanssa tuodakseen esiin puun mahdollisuuksia modernissa rakentamisessa.
Keskeistä on ollut osaamisen kehittäminen ja paikallisten toimijoiden tukeminen, jotta materiaalin käyttö laajenee käytännön projekteissa. Tässäkin tapauksessa rooli ei ole jäänyt materiaalitoimittajaksi, vaan Canada Wood on toiminut aktiivisena osapuolena markkinan kehittämisessä.
Integraatio ja pitkäjänteisyys markkinoita kohtaan erottaa voittajat
Yhteistä kaikille kolmelle markkinalle on se, että Canada Wood ei toimi ulkopuolisena toimittajana, vaan on integroitunut osaksi paikallista rakennusalaa. Tämä tarkoittaa aktiivista osallistumista koulutukseen, suunnitteluun ja käytäntöjen kehittämiseen. Tällöin toimija ei ainoastaan reagoi kysyntään, vaan pystyy myös vaikuttamaan siihen, miten markkina kehittyy.
Kaikilla kolmella markkinalla Canada Woodin toiminta perustuu pitkäaikaiseen läsnäoloon. Työtä on tehty vuosikymmenten ajan, mikä näkyy sekä luottamuksessa että osaamisen tasossa. Monet muut toimijat jäävät tässä suhteessa ulkopuolelle. Kun toiminta perustuu pelkkään tuotemyyntiin, vaikutus markkinaan jää rajalliseksi ja kilpailu keskittyy helposti hintaan, mikä heikentää pitkän aikavälin asemaa verrattuna toimijoihin, jotka osallistuvat aktiivisesti markkinan kehittämiseen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
Mitä suomalaiset voivat tästä oppia?
Canada Woodin esimerkki osoittaa, että Itä-Aasian markkinoilla menestyminen edellyttää muutakin kuin kilpailukykyistä tuotetta. Keskeistä on kyky osallistua markkinan kehittämiseen ja mukautua paikallisiin olosuhteisiin. Suomalaisten toiminta on keskimäärin ollut pienimuotoisempaa, ja tekeminen on usein perustunut yksittäisten yritysten tai rajallisten klusterien pyrkimyksiin avata markkinoita. Tällaisella lähestymistavalla on ollut vaikea asemoitua samalla tavalla kuin kanadalaiset toimijat, jotka ovat toimineet valtiovetoisesti, koordinoidummin ja pitkäjänteisemmin.
Suomalaisille toimijoille on käytännössä kaksi toimintamallia. Toimintaa voidaan jatkaa ulkopuolisena toimittajana kuten tähänkin asti, tai pyrkiä integroitumaan osaksi markkinaa. Jälkimmäinen vaatii huomattavasti enemmän resursseja, aikaa ja koordinoitua riskinottokykyä, mutta mahdollistaa suoran vaikuttamisen kysynnän kehittymiseen sekä pitkäjänteisen strategisen aseman rakentamisen sen sijaan, että keskitytään pelkästään lyhyen aikavälin tuloksiin.
Kirjoittajasta
Kasperi Anttila on Euroopan ja Aasian väliseen yhteistyöhön erikoistunut asiantuntija, joka on asunut ja työskennellyt pitkään Aasiassa. Hän toimii Kabei Oy:n Aasia-asiantuntijana ja tarkastelee työssään Aasiaa erityisesti institutionaalisten, kulttuuristen ja markkinarakenteiden näkökulmasta.