Harva länsimainen toimija on onnistunut rakentamaan pitkäjänteisen aseman Japanin ja Kiinan puurakentamisen markkinoilla. Canada Wood on yksi poikkeuksista. Organisaatio on rakentanut asemaansa kyseisillä markkinoilla vuosikymmenten ajan tavalla, joka perustuu markkinan kehittämiseen, ei pelkästään tuotteiden vientiin.
Pitkäjänteinen työ on kaiken perusta
Moni pohjoismainen puurakentamiseen keskittynyt yritys on lähestynyt Japanin ja Kiinan markkinoita ensisijaisesti vientimarkkinana. Tyypillinen toimintamalli on ollut löytää paikallinen kumppani, saada tuote markkinoille ja odottaa kaupallisia tuloksia suhteellisen nopeasti. Usein toiminta on kuitenkin jäänyt yksittäisten projektien tai rajallisen markkina-aseman varaan.
Canada Wood on rakentanut asemansa toisin. Organisaatio aloitti työnsä Japanissa jo 1970-luvulla ja laajensi myöhemmin toimintaansa myös Kiinaan. Tavoitteena ei ollut pelkkä puutavaran vienti, vaan pitkäjänteinen osallistuminen markkinoiden kehittämiseen yhdessä rakennusteollisuuden, viranomaisten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.
Japani vaatii aikaa ja yhteensopivuutta
Japani oli Canada Woodin ensimmäisiä strategisia markkinoita Aasiassa. Maa alkoi 1970-luvulla kehittää modernia puurunkoista rakentamistapaa Japanissa, mikä loi mahdollisuuden pitkäaikaiselle yhteistyölle. Sen sijaan, että Canada Wood olisi keskittynyt vain materiaalien vientiin, organisaatio osallistui aktiivisesti tekniseen yhteistyöhön, standardien kehittämiseen ja paikallisten käytäntöjen ymmärtämiseen.
Käytännössä tämä on tarkoittanut osallistumista puurunkoisen rakentamisen standardointiin, teknisen tiedon tuottamiseen sekä yhteistyöhön alan järjestöjen, rakennusyhtiöiden ja suunnittelijoiden kanssa. Canada Wood on ollut mukana kouluttamassa japanilaisia rakennusalan toimijoita sekä kehittämässä ratkaisuja, jotka soveltuvat maan tiukkoihin turvallisuusvaatimuksiin.
Japanissa rakentamista määrittävät korkeat laatustandardit ja maanjäristyksiin liittyvät turvallisuusvaatimukset. Uuden materiaalin hyväksyntä perustuu usein vuosien aikana rakentuvaan luottamukseen ja tekniseen näyttöön. Tämä näkyy edelleen siinä, miten puurakentamista kehitetään yhdessä toimialajärjestöjen ja rakennusalan kanssa.
Osaka Expoa varten rakennettu Grand Ring on erinomainen esimerkki puurakentamisen tulevaisuudesta Japanissa.
Kehitys näkyy myös siinä, millaisia puurakentamisen hankkeita Japanissa nostetaan näkyvästi esiin. Osaka Expo 2025:n Grand Ring toimii kiinnostavana esimerkkinä Japanin puurakentamisen suunnasta. Maailman suurin puurakenne yhdistää perinteisiä japanilaisia puutekniikoita moderniin rakentamiseen. Se kertoo samalla siitä, miten puuta pyritään asemoimaan osaksi tulevaisuuden urbaania rakentamista Japanissa. Vaikka Grand Ring ei ole Canada Woodin suora hanke, se havainnollistaa hyvin sitä suuntaa, johon Japanin puurakentaminen on kehittymässä.
Kiinan markkina rakentuu vaiheittain
Kiinassa lähtökohdat ovat olleet hyvin erilaiset kuin Japanissa. Rakentamista hallitsevat edelleen betoni ja teräs, eikä puurakentaminen ole samalla tavalla vakiintunutta. Lisäksi uusien ratkaisujen käyttöönotto edellyttää usein pilottihankkeita, standardointia ja institutionaalista yhteistyötä.
Canada Wood on keskittynyt rakentamaan markkinaa ennen sen laajempaa skaalaamista. Käytännössä tämä on tarkoittanut yhteistyötä kiinalaisten rakennusalan organisaatioiden, kiinteistökehittäjien, tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa. Organisaatio on ollut mukana teknisen osaamisen kehittämisessä, suunnittelukäytäntöjen tukemisessa sekä demonstraatiohankkeissa, joiden tarkoituksena on ollut osoittaa puurakentamisen soveltuvuutta Kiinan markkinoille.
Vuonna 2020 yhteistyö Kiinan kiinteistöalan yhdistyksen CREA:n kanssa loi pohjaa puurakentamisen kehittämiselle. Samalla käynnistettiin hankkeita, joissa puuta pilotoitiin osana energiatehokasta rakentamista ja uusia rakennusratkaisuja.
Tianjin Eco-City toimii hyvänä referenssialueena myös modernien puurakentamisen ratkaisuille.
Yksi näkyvimmistä esimerkeistä löytyy Tianjinin Eco-City -alueelta, jossa Canada Wood osallistui puurakentamisen demonstraatiohankkeisiin osana kestävän kaupunkikehityksen tavoitteita. Tavoitteena ei ollut vain tuoda markkinoille kanadalaista puuta, vaan osoittaa käytännössä, miten puurakentaminen voisi toimia Kiinan urbaanissa ympäristössä. Kiinassa tällaiset referenssit ovat usein ratkaisevia ennen kuin uusi ratkaisu voi levitä laajemmin.
Puurakentamisen tulevaisuus Japanissa ja Kiinassa
Japanissa puurakentamisen roolin odotetaan kasvavan erityisesti kaupunkialueilla, joissa vähähiiliset rakennusmateriaalit ja rakennusten hiilijalanjälki ovat nousseet aiempaa tärkeämmiksi. Samalla väestön ikääntyminen ja rakennuskannan uusiutuminen voivat lisätä kiinnostusta kevyempiin sekä teollisesti valmistettuihin ratkaisuihin. Kehitys on kuitenkin todennäköisesti asteittaista, sillä markkina muuttuu Japanissa usein hitaasti, mutta pitkäjänteisesti.
Kiinassa puurakentamisen tulevaisuus riippuu pitkälti poliittisista prioriteeteista ja rakennussektorin kehityssuunnasta. Vaikka puurakentaminen on edelleen pieni segmentti betonin ja teräksen rinnalla, kiinnostus vähähiiliseen rakentamiseen, energiatehokkuuteen ja teollisiin rakennusratkaisuihin voi avata uusia mahdollisuuksia. Kiina on viime vuosina painottanut rakennussektorin päästövähennyksiä ja vihreämpää rakentamista osana laajempia ilmastotavoitteitaan, mikä voi luoda edellytyksiä myös puurakentamisen kasvulle. Samalla markkina pysyy haastavana, kilpailtuna ja vahvasti institutionaalisesti ohjattuna.
Mitä suomalaiset voivat tästä oppia?
Canada Woodin esimerkki osoittaa, että Japanin ja Kiinan markkinoilla kilpailukykyinen tuote on usein vasta lähtökohta. Pitkäjänteinen asema syntyy harvoin pelkän viennin kautta, vaan osallistumalla aktiivisesti markkinan kehittämiseen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä korostuu erityisesti aloilla, joissa sääntely, standardit ja institutionaaliset verkostot vaikuttavat siihen, miten kysyntä muodostuu.
Suomalaisten toiminta Aasiassa on ollut keskimäärin pienimuotoisempaa ja usein yksittäisten yritysten tai rajallisten verkostojen varassa. Tällainen lähestymistapa voi toimia tietyissä niche-segmenteissä, kuten hirsirakentamisen markkinoilla, mutta sen varaan on vaikea rakentaa samanlaista markkina-asemaa kuin toimijoilla, jotka investoivat pitkäjänteisesti suhteisiin, näkyvyyteen, koulutukseen ja paikalliseen yhteistyöhön. Canada Woodin tapauksessa kyse ei ollut vain puun viennistä, vaan vuosikymmenten mittaisesta markkinan rakentamisesta.
Tämä ei tarkoita, että suomalaisyritysten tulisi kopioida kanadalaista mallia sellaisenaan. Se nostaa kuitenkin esiin tärkeän strategisen kysymyksen. Halutaanko Aasiassa toimia ensisijaisesti tuotteiden viejänä vai rakentaa asemaa osana paikallista ekosysteemiä? Jälkimmäinen on hitaampi tie, mutta samalla usein myös vaikeammin jäljiteltävä kilpailuetu pitkällä aikavälillä.
Kirjoittajasta
Kasperi Anttila on Euroopan ja Aasian väliseen yhteistyöhön erikoistunut asiantuntija, joka on asunut ja työskennellyt pitkään Kiinassa. Hän toimii Kabei Oy:n Aasia-asiantuntijana ja tarkastelee työssään Kiinaa ja Japania erityisesti institutionaalisten, kulttuuristen ja markkinarakenteiden näkökulmasta. Hän omaa käytännön kokemusta rakennusalalta Suomessa ja Kiinassa, mikä tuo näkökulmaa erityisesti rakennettuun ympäristöön, vientiin ja markkinoiden kehitykseen.